On ammatillisen tohtorikoulutuksen aika

IMD:n kansainvälinen kilpailukykymittaus kertoo Suomen kilpailukyvyn junnaavan paikallaan. Taloutta ovat painaneet niin ikään korkojen nousun vaikutus investointeihin kuin Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset tavara- ja palveluvientiin. Korkeakoulutettujen määrä OECD:n raporteissa on vuodesta 1991 laskenut suhteessa muihin OEDC-maihin. Tällä hetkellä työikäisestä 25–34 -vuotiaiden ikäluokasta korkeakoulutettuja on vain 39 %.

Osaamistason nostaminen on välttämätöntä, jotta yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa. Tämä koskee erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa kasvun mahdollisuudet ovat suurimmat. Pk-yritykset hyötyisivät eniten uusia innovaatioita ja tuotteita tuottavasta tutkimus- ja kehitystyötä.

Myös julkisella sektorilla mm. hyvinvointialueiden haasteet ovat tiedossa: kautta maan etsitään uusia tapoja toiminnan tehostamiseksi. Tarvetta korkeatasoiselle ja käytännönläheiselle soveltavalle tutkimus-, kehitystoiminnalle löytyy.

Euroopassa monet maat ovat viime vuosina laajentaneet tohtorikoulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa ammattikorkeakouluissa. Tavoitteena on ollut vahvistaa ammattikorkeakouluja ja vastata siten kansainväliseen kilpailuun työelämälähtöisen soveltavan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan saralla.

Suomen tulisi seurata tätä kehitystä päästäkseen pois nykyisestä kilpailukykymontusta. Tohtoritutkinnot voitaisiin tehdä suoraan yrityksiin, jolloin ne saavat toimintakentän tuntevia ja kovasti tarvitsemiaan korkeatasoisia uusia osaajia ja tuotekehittäjiä. Työelämälähtöinen tutkimus vauhdittaa aluekehitystä ja loisi uusia kasvun mahdollisuuksia.

Ammatillinen tohtorikoulutus täydentäisi koulutusmallia: yliopistojen tohtorikoulutus ja akateeminen tutkimus saisi rinnalleen työelämälähtöisen ja suoraan yritysten tarpeita palvelevan mallin.

Tohtoritutkinto toisi ammattikorkeakouluille mahdollisuuden kotiuttaa enemmän kilpailtua kansainvälistä rahoitusta. Varmistaisimme niin ikään suomalaisen ammattikorkeakoulun houkuttelevuuden, kun kilpaillaan korkeasti koulutetuista ja kovista kansainvälisistä osaajista. Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluissa takaisi, että duaalimallimme molemmat korkeakoulut valjastettaisiin täysmääräisesti suomalaisen osaamisen ja tutkimuksen hyväksi.

Suomen vahvuus on korkeassa tutkimuksessa ja uusissa innovaatioissa. Ammatillinen ja yliopistojen tohtorikoulutus tukisivat toisiaan. Tarvitsemme koko korkeakoulujärjestelmämme mukaan suomalaisen tutkimuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Itä-Savo -lehdessä 31.10.2025