Ammatillinen tohtorintutkinto lisäisi opiskelijoiden mahdollisuuksia työelämän tarpeita vastaavalle jatkokouluttautumiselle
Suomen tavoite nostaa TKI-panostuksia ja vahvistaa kilpailukykyä edellyttää korkeakoulutettujen osaajien määrän kasvattamista. Ammattikorkeakoulujen kytkeminen mukaan tohtorikoulutukseen tarjoaisi tähän konkreettisen ratkaisun vahvistamalla työelämälähtöistä huippuosaamista.
Eurooppalainen korkeakoulutusalue ja Bolognan prosessi perustuvat kolmisykliseen järjestelmään: kandidaatti- (EQF 6), maisteri- (EQF 7) ja tohtoritasoon (EQF 8). Ammattikorkeakoulujen tutkintopolku päättyy kuitenkin ylempään AMK-tutkintoon. Aito ja eurooppalaisesti vertailukelpoinen duaalimalli edellyttää, että myös ammatillista reittiä pitkin olisi mahdollista edetä ylimmälle asiantuntijatasolle. Suomalaiset ammattikorkeakoulut osallistuvat aktiivisesti EU:n rahoittamiin korkeakoulualliansseihin, joiden sisällä vastaavilla soveltavilla korkeakouluilla on usein jo oikeus kolmanteen sykliin tai sitä kehitetään parhaillaan.
Suomalaiselle korkeakoulukentälle on epäedullista rajoittaa asemaansa kansainvälisessä vertailussa yksinomaan tutkintorakenteen jäykkyyden vuoksi. EQF8-tasoisen koulutuksen puuttuminen heikentää ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia toimia tasavertaisina kumppaneina kansainvälisissä verkostoissa ja lukitsee niiltä keskeisiä TKI-rahoituksen väyliä. Tohtoritutkinto-oikeus korjaisi tämän teknisen epäsuhdan ja mahdollistaisi laajemmat valmiudet tutkimuksen rahoitukselle Euroopan suunnalta.
OECD:n suosituksissa (2020) Suomea on kannustettu jatkuvan oppimisen monipuolistamiseen sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan lisäämiseen. Ammatillisella tohtorintutkinnolla voitaisiin edistää kumpaakin tavoitetta. Tutkinto suoritettaisiin tyypillisesti työn ohessa, jolloin tutkimusongelmat nousevat suoraan työelämän tarpeista ja mahdollisuus jatkokouluttautumiselle aukeaisi entistä useammalle. Ratkaisut ja soveltava tutkimus vietäisiin käytäntöön jo opintojen aikana, mikä hyödyttäisi työnantajia ja elinkeinoelämän kanssa tehtävää tutkimusyhteistyötä.
Ammatillinen tohtoritutkinto ei tähtäisi ensisijaisesti akateemiselle tutkijanuralle, vaan korkean tason asiantuntija- ja johtotehtäviin yrityksissä sekä julkisella sektorilla. Kyseessä ei ole järjestelmä, joka veisi nykyisestä duaalimalliin perustuvasta korkeakoulujäjrestelmältä mitään pois, vaan täydentäisi sitä. Tällä hetkellä YAMK-tutkinnon suorittanut opiskelija, joka haluaa tohtoriksi, joutuu usein suorittamaan yliopistossa raskaita ”siltaopintoja” tai täydentäviä opintoja, koska YAMK-tutkintoa ei aina katsota suoraan tasavertaiseksi yliopistomaisterin kanssa. Ammatillinen tohtorintutkinto poistaisi tämän lasikaton ja loisi aidosti tasa-arvoisen ja sujuvan reitin AMK-taustaisille asiantuntijoille.
Mitä enemmän yrityksissä on korkeatasoista osaamista ammatillisesta taustasta, sitä todennäköisemmin he osaavat ja haluavat työllistää AMK-opiskelijoita. Tällainen yhteistyön kehitys toisi positiivisia signaaleja myös aiemmille ammattikorkeakoulutuksen tasoille, kun opiskelijoiden harjoittelujaksoja tai työelämäyhteistyössä tehtyjä opinnäytetöitä tulisi useamman saataville. YAMK-tutkinnon suorittaneista suuri osa työskentelee jo nyt vaativissa asiantuntija- tai johtotehtävissä ja ammatillinen tohtorintutkinto tarjoaisi heille loogisen jatkoväylän osaamisen syventämiseen.
Ammattikorkeakoululain mukaan AMK:n tehtävänä on antaa työelämän kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammatillinen tohtorintutkinto helpottaisi YAMK-tutkinnon suorittaneiden polkua tutkijakoulutukseen, toisi TKI-työhön nykyistä monipuolisemman osaajajoukon ja vastaisi suoraan elinkeinoelämän tarpeisiin.
Osaamistarpeiltaan muuttuvassa maailmassa avaukset opiskelijoiden mahdollisuuksien monipuolistamiseksi ovat tervetulleita, erityisesti jos niillä avataan väyliä pidemmille opiskelijoiden ja työelämän välisille kytköksille.
Kirjoittaja
Samuli Leppämäki
Korkeakoulupolitiikan erityisasiantuntija
Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry
[email protected]
puh. 0449028852
