Näkökulmia ammatilliseen tohtorikoulutukseen
Kolmetoista suomalaista ammattikorkeakoulua on esittänyt ammatillisen tohtoritutkinnon käyttöönottoa Suomessa. Tavoitteena on saada aiheesta kirjaus vuoden 2027 hallitusohjelmaan ja vahvistaa Suomen osaamistasoa, kilpailukykyä sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
Keskustelu on ajankohtainen, sillä kyse ei ole vain uudesta tutkintonimikkeestä. Olennaista on, miten korkeimman tason tutkimusosaamista saadaan nykyistä vahvemmin yritysten, hyvinvointialueiden, julkisten organisaatioiden ja työyhteisöjen käyttöön ja kehittämiseen.
Ammattikorkeakoulujen yhteisessä valmistelussa on todettu, että tarvittava osaaminen, infrastruktuuri ja kansainväliset verkostot ovat jo olemassa. Ehdotuksessa ammatillinen tohtoritutkinto kuvataan korkeimman tason tutkinnoksi, joka yhdistää tieteellisen tutkimuksen ja työelämän kehittämisen. Sen ydin on käytännönläheisessä, soveltavassa ja työelämälähtöisessä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (Ammatillinen tohtoritutkinto, 2026).
Useissa Euroopan maissa ammatillisia ja työelämään integroituvia tohtorikoulutusmalleja on kehitetty jo pitkään. Eurooppalaisten korkeakoulujen haasteet ja mahdollisuudet on tärkeää huomioida, kun mallia kehitetään Suomessa.
Diakonia-ammattikorkeakoululle keskeinen syy olla mukana tässä ehdotuksessa on sosiaali- ja terveysalan, diakoniatyön, kirkon alan ja tulkkausalan uudistumiskyvykkyyden sekä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisosaamisen vahvistaminen. Näemme myös merkittävänä mahdollisuutena sen, että sosiaali- ja terveysalalle sekä muille edustamillemme koulutusaloille syntyisi ammatillinen osaamispolku aina tohtoritasolle saakka. Hyvinvointialueilla työskentelee suuri määrä ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ammattilaisia. Heidän kauttaan voitaisiin vahvistaa hyvinvointialueiden TKI-osaamista ja sitä kautta niiden vaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua ja uudistumiskykyä.
Tohtoritason koulutuksessa on pidettävä huolta sen laadusta. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys EQF perustuu kahdeksaan tasoon, joita kuvataan oppimistulosten kautta. EQF:n korkein taso on 8. Olennaista on osaamisen taso: tutkinnon suorittaneella tulee olla kyky tuottaa uutta tietoa, toimia itsenäisesti vaativassa tutkimus- ja kehittämistyössä sekä uudistaa omaa alaa (Euroopan komissio, i.a.).
Tämä on tärkeä periaate myös suomalaisessa keskustelussa.
Kysymys ei saisi olla vain siitä, mikä instituutio tutkinnon myöntää. Ratkaisevaa on se, täyttääkö koulutus tohtoritason osaamisvaatimukset, perustuuko se vahvaan tutkimusympäristöön ja arvioidaanko sen laatu riippumattomasti.
Ammatillinen tohtorikoulutus ei korvaisi yliopistollista tohtorikoulutusta. Sen tehtävä olisi täydentää sitä. Perinteinen yliopistossa suoritettu tohtoritutkinto tuottaa tieteenalakohtaista syväosaamista ja vahvistaa tieteellistä tutkimusta. Ammatillinen, työelämään integroitunut tohtorimalli voisi puolestaan vahvistaa soveltavaa tutkimusta, nopeuttaa tutkimustulosten käyttöönottoa ja tuoda tutkimuksellista kehittämisosaamista suoraan organisaatioihin.
Lähtökohtana on, että ammatillinen tohtoritutkinto pohjautuu aitoihin työelämähaasteisiin. Sen toteutus ja osa ohjauksesta rakennettaisiin tiiviissä työelämäyhteistyössä. Ehdotuksen mukaan tohtorikoulu olisi ammattikorkeakoulujen yhteinen.
Kokemuksia Euroopasta
Useissa Euroopan maissa ammatillista tohtorikoulutusta on järjestetty tai kehitetty jo pitkään. Tutkimusartikkeleissa esitettyjen tulosten perusteella voidaan todeta, että malli on toimiva, kun sen tarkoitus, taso ja laatu on määritelty tarkasti.
Ensinnäkin on välttämätöntä tarkastella laatua. Taylor (2008) tarkastelee Iso-Britannian professional doctorate -kokemuksia ja nostaa esiin kysymykset laadusta, standardeista ja tutkinnon suhteesta perinteiseen PhD-tutkintoon. Työelämärelevanssi ei yksin riitä tutkinnon perustaksi. Tutkinnon on täytettävä tohtoritason vaatimukset, ja sen arvioinnin on oltava uskottavaa.
Toiseksi on tarkasteltava tutkinnon identiteettiä. Robinsonin (2018) analyysi Englannin korkeakoulujen professional doctorate -tarjonnasta osoittaa, että nimikkeiden ja toteutusmallien kirjavuus voi hämärtää tutkinnon lisäarvoa, asemaa ja kestävyyttä. Suomen ei siksi pidä kopioida muiden maiden malleja sellaisenaan.
Tarvitaan kansallinen, selkeästi arvioitu pilotti, jossa tutkinnon tarkoitus, taso, myöntämisoikeus ja laadunvarmistus määritellään alusta alkaen tarkasti.
Kolmas seikka liittyy vaikuttavuuteen. Hawkes ja Yerrabati (2018) tarkastelevat systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessaan 193 ammatillisia tohtoritutkintoja käsittelevää tutkimusjulkaisua. Katsaus osoittaa, että tutkimusta on kertynyt paljon, mutta kirjallisuus painottuu ohjelmien rakenteisiin ja opiskelijakokemuksiin. Työpaikka-, organisaatio- ja yhteiskuntavaikutuksista tarvitaan edelleen vahvempaa näyttöä.
Edellä kuvattu seikka on suomalaisen pilotin kannalta tärkeä havainto. Pilotissa tulisi olla vaikuttavuuden mittarit, ja koulutuksen laatujärjestelmä on rakennettava huolella. Creatonin ja Andersonin (2021) tutkimus täydentää aiempia havaintoja. Ammatillinen tohtoritutkinto voi vahvistaa johtajien ja asiantuntijoiden tutkimusperustaista, kriittistä ja reflektiivistä ammatillista toimintaa. Vaikutus työpaikkaan ei kuitenkaan synny automaattisesti, vaan rakentuu ajan, organisaatiokontekstin ja vuorovaikutuksen kautta.
Tässä on Suomelle olennainen viesti. Ammatillista tohtorikoulutusta ei pidä rakentaa vain korkeakoulujen sisäisenä tutkintorakenteena. Sen pitää olla osa yritysten, julkisen sektorin, hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen ja alueellisten innovaatioverkostojen uudistamista. Vain silloin tutkimusongelmat voivat syntyä todellisista kehittämishaasteista ja tulokset siirtyä käytäntöön jo opintojen aikana.
Alankomaiden malli tarjoaa Suomelle kiinnostavan vertailukohdan.
Vereniging Hogescholenin (2021) julkaisemassa mallissa professional doctorate -tutkintoa kehitetään soveltavien tieteiden korkeakoulujen eli Universities of Applied Sciences -sektorilla. Mallin perusajatuksena on, että ammatillinen tohtoritutkinto on tohtoritasoinen, mutta tavoitteiltaan ja toteutukseltaan erilainen kuin perinteinen PhD. Tätä voidaankin kuvata siten, että sama taso, mutta eri tehtävä. Näin olisi Suomessakin.
Alankomaissa uskottavuutta on rakennettu myös laadunvarmistuksen kautta. Professional Doctorate Quality Assurance Framework korostaa tohtoritason osaamista, tutkimuksellista laatua, ohjausta, arviointia, tutkimusetiikkaa ja työelämäkytkentää (Vereniging Hogescholen, 2023). Tämä on Suomelle tärkeä vertailukohta: uskottava ammatillinen tohtorikoulutus tarvitsee ennen kaikkea vahvan laadunvarmistuskehyksen, ei vain uuden tutkintonimikkeen ja sen myöntämisoikeuden.
Myös eurooppalainen tohtorikoulutuskeskustelu tukee tätä johtopäätöstä. Euroopan yliopistoliiton raportissa tarkastellaan tohtorikoulutuksen lähtökohtia Euroopassa tilanteessa, jossa korostuvat muun muassa yhteiskunnallinen vaikuttavuus, teknologinen murros, tutkimuksen turvallisuus ja kilpailukyky (European University Association, 2026). Työelämään integroitu tohtorimalli voi sopia tähän kehitykseen, mutta vain jos se täyttää samat tohtorikoulutuksen laatua, riippumattomuutta ja tutkimuksellista tasoa koskevat periaatteet.
Miksi kysymys on Suomelle ajankohtainen?
Suomen TKI-tavoitteiden näkökulmasta ammatillinen tohtorikoulutus on kiinnostava avaus. Suomi tavoittelee tutkimus- ja kehittämismenojen nostamista neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä (Valtioneuvosto, 2021). Tavoite ei toteudu vain rahoitusta lisäämällä. Tarvitaan myös osaajia, tutkimusympäristöjä ja rakenteita, joiden kautta tutkimustieto siirtyy käytäntöön.
Ammatillinen tohtorikoulutus liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten Suomi vahvistaa korkeimman tason osaamista mahdollisimman laajasti yhteiskunnan ja työelämän käyttöön. Sen erityinen lisäarvo olisi siinä, että tutkimuskysymykset nousevat yritysten, julkisten organisaatioiden ja muiden työelämän toimijoiden todellisista kehittämistarpeista.
Yritysnäkökulma tekee keskustelusta erityisen kiinnostavan.
Ammattikorkeakoulujen aloitteen mukaan yritysten TKI-työntekijöistä vain seitsemän prosenttia on tohtoreita. Lisäksi aloitteessa todetaan, että suomalaiset pk-yritykset ovat kansainvälisesti vertaillen aktiivisia TKI-toiminnassa, mutta niiden tuottavuuden ja liikevaihdon kasvu jäävät jälkeen verrokkimaista. Tämä on olennainen havainto. Suomessa ei ole kyse vain tutkimuksen määrästä, vaan myös siitä, miten tutkimusosaaminen kääntyy tuottavuudeksi, kasvuksi ja kansainvälistymiseksi (Ammatillinen tohtoritutkinto, 2026).
Talouden näkökulmasta ammatillisen tohtorikoulutuksen perustelu on ennen kaikkea välillinen mutta vahva. Professional doctorate -tutkinnoista tehty tutkimus osoittaa, että tutkinto voi vahvistaa asiantuntijoiden tutkimusperustaista toimintaa ja vaikuttaa työpaikkojen käytäntöihin, mutta organisaatio- ja talousvaikutukset eivät synny automaattisesti (Boud ym., 2018; Creaton & Anderson, 2021).
Boudin ym. (2018) tutkimus osoittaa, että professional doctorate -tutkinnoilla voi olla vaikutusta sekä valmistuneiden ammatillisiin käytäntöihin että heidän työpaikkoihinsa. Vaikutus näkyy esimerkiksi uusina käytäntöinä, prosesseina, verkostoina ja organisaatiorajat ylittävinä ideoina. Samalla tutkimus korostaa, että vaikutus ei synny automaattisesti. Se edellyttää, että tutkimus kytkeytyy organisaation todellisiin kehittämistarpeisiin, organisaatiolla on valmiutta hyödyntää uutta tietoa ja tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus vaikuttaa muutokseen.
Lisäksi Tanskan Industrial PhD -ohjelman arvioinnit osoittavat, että työelämään integroitua tohtorikoulutusta voidaan tarkastella yritysten kasvun, arvonluonnin sekä valmistuneiden palkka- ja urakehityksen näkökulmasta (Danish Agency for Science, Technology and Innovation, 2011). Vaikka industrial doctorate ei ole aivan sama asia kuin professional doctorate, se tarjoaa tärkeän vertailukohdan.
Tohtoritasoinen osaaminen tuottaa eniten arvoa silloin, kun tutkimus kytkeytyy yritysten ja organisaatioiden todellisiin kehittämistarpeisiin.
Suomessa tämä on erityisen tärkeää pk-yritysten, hyvinvointialueiden ja julkisen sektorin TKI-kyvykkyyden vahvistamisessa.
Ammatillinen tohtorikoulutus voisi auttaa juuri tässä rajapinnassa. Se voisi tuoda korkeimman tason tutkimus- ja kehittämisosaamista yrityksiin, pk-yrityksiin, hyvinvointialueille, kuntiin, järjestöihin ja muihin työelämän organisaatioihin. Samalla se voisi tarjota uuden urapolun asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää omaa alaansa tutkimuksellisesti, mutta tiiviissä yhteydessä käytännön työhön.
Mallin hyödyt Suomelle voidaan tiivistää neljään näkökulmaan. Ensinnäkin se voisi nopeuttaa tutkimustulosten siirtymistä käytäntöön. Toiseksi se voisi vahvistaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Kolmanneksi se voisi tukea Suomen kilpailukyvyn vahvistumista lisäämällä korkeimman tason osaamista työelämään. Neljänneksi se voisi laajentaa korkeakoulutuksen saavutettavuutta tarjoamalla selkeän jatkoväylän esimerkiksi YAMK-tutkinnon suorittaneille asiantuntijoille (Ammatillinen tohtoritutkinto, 2026).
Pilotti tarjoaa mahdollisuuden testata ja kehittää
Riskit on tunnistettava avoimesti. Ammatillinen tohtorikoulutus edellyttäisi vahvoja tutkimusympäristöjä, selkeää laadunvarmistusta, pätevää ohjausta, kansainvälisiä verkostoja ja riippumatonta arviointia. Tutkinnon aseman pitäisi olla yksiselitteinen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Työelämäkytkentä ei saa vaarantaa tutkimuksen riippumattomuutta, tutkimusetiikkaa tai tulosten julkaistavuutta.
Tämän vuoksi ratkaisu ei voi olla kevyt tai nopea tutkintopolku.
Ammatillinen tohtorikoulutus ei voi olla oikotie tohtorin tutkintoon eikä sen ajurina voi toimia siihen liittyvä status. Sen on oltava vaativa, tutkimuksellisesti kunnianhimoinen ja laadultaan läpinäkyvä.
Juuri siksi kansallinen pilotti olisi järkevä tapa edetä. Pilotissa voitaisiin testata rakenteet, laatukriteerit, työelämäkytkentä, ohjausmallit, arviointiprosessit ja vaikuttavuuden mittarit ennen pysyvämpiä ratkaisuja.
Vaikuttavuuden arviointi olisi rakennettava mukaan alusta asti. Pilotissa pitäisi seurata esimerkiksi sitä, syntyykö uusia tuotteita, palveluja, toimintamalleja tai innovaatioita; vahvistuuko pk-yritysten TKI-kyvykkyys; syntyykö kansainvälisiä tutkimus- ja innovaatioverkostoja; etenevätkö asiantuntijat vaativiin kehittämis- ja johtamistehtäviin ja nopeutuuko tutkimustiedon hyödyntäminen työelämässä.
Ammattikorkeakoulujen ehdotuksessa esitetään, että vuoden 2027 hallitusohjelmaan kirjattaisiin tavoite antaa ammattikorkeakouluille oikeus kouluttaa ja myöntää ammatillisia tohtoritutkintoja niissä ammattikorkeakouluissa, jotka täyttävät laatuvaatimukset arviointiprosessin tuloksena. Lisäksi ehdotetaan, että ammatillinen tohtorikoulutus tai kansallinen pilotti käynnistettäisiin hallituskaudella 2027–2031. Päätös lähivuosina mahdollistaisi ensimmäiset ammatilliset tohtorit 2030-luvun alussa (Ammatillinen tohtoritutkinto, 2026).
Suomi tarvitsee osaamisjärjestelmän, joka palvelee sekä tieteellistä uudistumista että työelämän muutosta. Ammatillinen tohtorikoulutus voisi olla yksi keino vahvistaa tätä kokonaisuutta. Se ei ratkaisisi kaikkia TKI-järjestelmän ongelmia, mutta se voisi rakentaa uuden sillan tutkimuksen, yritysten, julkisen sektorin ja alueellisen kehittämisen välille.
Eurooppalainen tutkimus antaa Suomelle selkeän viestin. Ammatillinen tohtoritutkinto voi vahvistaa työelämän uudistumista ja soveltavaa tutkimusta, mutta sen onnistuminen ei synny tutkintonimikkeestä. Se syntyy laadusta, tutkimuksellisesta vaativuudesta, vahvoista tutkimusympäristöistä, työelämän aidosta sitoutumisesta ja riippumattomasta arvioinnista.
Siksi Suomen ei pidä edetä hätiköiden, mutta ei myöskään torjua uudistusta mielikuvien perusteella. Paras ratkaisu olisi kunnianhimoinen kansallinen pilotti, jossa ammatillisen tohtorikoulutuksen laatu, vaikuttavuus ja asema arvioidaan avoimesti.
Lähteet
- Ammatillinen tohtoritutkinto. (2026). Onepager päättäjille: Ammatillinen tohtoritutkinto – ratkaisu edistämään Suomen kilpailukyvyn ja osaamistason nostoa.
- Boud, D., Fillery-Travis, A., Pizzolato, N., & Sutton, B. (2018). The influence of professional doctorates on practice and the workplace. Studies in Higher Education, 43(5), 914–926. https://doi.org/10.1080/03075079.2018.1438121
- Creaton, J., & Anderson, V. (2021). The impact of the professional doctorate on managers’ professional practice. The International Journal of Management Education, 19(1), 100461. https://doi.org/10.1016/j.ijme.2021.100461
- Danish Agency for Science, Technology and Innovation. (2011). Analysis of the Industrial PhD Programme. https://innovationsfonden.dk/sites/default/files/2018-11/analysis-of-the-industrial-phd-programme.pdf
- Euroopan komissio. (ei pvm.). Description of the eight EQF levels. Europass. Viitattu 1.6.2026. https://europass.europa.eu/en/description-eight-eqf-levels
- European University Association. (2026). Policies in doctoral education: Navigating geopolitical change and technological acceleration while advancing Europe’s society and competitiveness. Viitattu 15.6.2026. https://www.eua.eu/publications/reports/policies-in-doctoral-education-navigating-geopolitical-change-and-technological-acceleration-while-advancing-europes-society-and-competitiveness.html
- Hawkes, D., & Yerrabati, S. (2018). A systematic review of research on professional doctorates. London Review of Education, 16(1), 10–27. https://doi.org/10.18546/LRE.16.1.03
- Robinson, C. (2018). The landscape of professional doctorate provision in English higher education institutions: Inconsistencies, tensions and unsustainability. London Review of Education, 16(1), 90–103. https://doi.org/10.18546/LRE.16.1.09
- Taylor, J. (2008). Quality and standards: The challenge of the professional doctorate. Higher Education in Europe, 33(1), 65–87. https://doi.org/10.1080/03797720802228191
- Valtioneuvosto. (2021, 13. joulukuuta). Parlamentaarinen TKI-työryhmä esittää rahoituslakia tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi. Viitattu 15.6.2026 https://valtioneuvosto.fi/-/parlamentaarinen-tki-tyoryhma-esittaa-rahoituslakia-tutkimus-ja-kehittamisrahoituksen-nostamiseksi
- Vereniging Hogescholen. (2021). University of Applied Sciences Professional Doctorate. Viitattu 15.6.2026. https://www.vereniginghogescholen.nl/system/knowledge_base/attachments/files/000/001/260/original/UAS_Professional_Doctorate.pdf
- Vereniging Hogescholen. (2023). Professional Doctorate Quality Assurance Framework. Viitattu 15.6.2026 https://www.vereniginghogescholen.nl/system/knowledge_base/attachments/files/000/001/404/original/PD_Quality_Assurance_Framework_-_2023.pdf
Kati Komulainen
toimitusjohtaja-rehtori
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Tutustu ammattikorkeakoulujen ehdotukseen ammatillisista tohtoritutkinnoista!
